top of page

  UKK  
  Onesys Navigator  

Sote on murroksessa. Meidän pitäisi mahdollistaa enemmän, parempaa, vähemmällä. Etenkin potilastietojärjestelmien käytettävyys, sekä tietokantakokonaisuuksien monimutkaisuus tekevät lääkärin ja hoitajan kirjaustyöstä kuormittavaa.

Perinteinen selitys on se, että PTJ:t ovat huonoja, rakenteinen kirjaaminen itsessään ongelmallista, ja tietomallit vanhoja.

Väitämme, että PTJ:n käytettävyyttä voisi parantaa huomattavasti Onesys Navigatorin kaltaisella seuraavan sukupolven PTJ-käyttöliittymällä.

Miksi hankkia Onesys Navigator?

 

3 syytä:

  1. Saatte enemmän vastinetta kustannuksille, kun lääkärinne ja hoitajanne käyttävät vähemmän aikaa tiedon kirjaamiseen ja etsintään, ja tieto on aina käytettävässä muodossa siellä, missä sitä eniten tarvitaan.

  2. Lääkärinne ja hoitajanne haluavat tehdä tällaista tietotyötä, mutta järjestelmänne eivät sitä mahdollista: He lukevat tietoja ja muodostavat ymmärryksen, ilman että tätä ymmärrystä voi erikseen kirjata siten, että se olisi helposti käytettävissä, etenkin monialaisesti.

  3. Ratkaisette käyntiselitteiden puutteen: tulevaisuudessa HVA:n rahoitus koostuu osittain siitä, että potilastietojärjestelmään on tehty asianmukaiset kirjaukset; näitä kirjauksia tehtiin vuonna 2021 46-83% lääkärikäynneistä.

Mikä on Onesys Navigator? 

 

PTJ:ään integroitava työtila, jonka avulla muodostetaan kokonaiskuva potilaasta, dokumentoidaan päätöksenteko ja valitaan päätöksenteon tuki, esimerkiksi kuva tai labratulos.

 

Työtilaan on pääsy potilasta hoitavalla ammattilaisella myös täysin erillisistä potilastietojärjestelmistä, ja hän näkee samalla viime käyntien summaukset. Yksi, juokseva dokumentti, johon voi tulevaisuudessa palata kun potilas tulee uudestaan.

 

ON:n avulla "navigoidaan tietoon" siellä, missä se sijaitsee.

Lisää ns tiedon navigoinnista ja Onesys Navigatorista täällä.

Onesys on suhteellisen pieni yritys, miten takaatte tuotteidenne toimivuuden ja tuen pitkässä juoksussa? 

 

Onesys on toiminut alalla yli 30 vuotta aina vuodesta 1991. Tänä aikana olemme myyneet tuotteitamme asiakkaille Suomessa ja Yhdysvalloissa.

 

Alkuperäistä Onesys Desktop Navigatoria (ODN), eli ensimmäistä sovellustuotettamme möimme PPSHP:lle (Pohde), Oulun Diakonissalaitokselle (ODL) sekä University of Minnesota Fairview'lle (U of M Fairview). Pohteella ODN integroitiin osaksi Eskoa ja Efficaa, jolloin neurologian yksikön päätöksenteon kirjaukset Eskossa sekä päätöksentoen tueksi tehdyt kuva-valinnat PACS-järjestelmästä näkyivät yleislääkäreille Efficassa.

 

Tämän lisäksi ODN:ää pilotoitiin ODL:ssä, osana Mediatri-potilastietojärjestelmää, sekä erikseen teimme integraatiot myös Uranukseen.

 

Yritys on lopulta vain kokoelma ihmisiä ja osaamista - ensimmäinen tuotteemme eli Oulu Neuronavigator System (ONESYS) on mainittu erääksi 61. tärkeimmäksi kehitykseksi neurokirurgian alalla 160 vuoteen (AANS 2019). Arkistovideo maailman 5. tarkasti navigoidusta toimenpiteestä on katseltavissa YouTubessa.

 

Olemme olleet onnekkaita siinä, että olemme saaneet työllistää eräitä maamme parhaita asiantuntijoita, etenkin sote-ict:n saralla ja se näkyy.

Tarinaamme voit perehtyä täällä.

Potilastietojärjestelmän tai sen osan hankinta on monimutkainen prosessi, kuinka kauan kestää saada Onesys Navigator osaksi potilastietojärjestelmää, siitä laskien kun päätös on tehty? 

 

48 tuntia.

 

Esimerkkejä onnistuneesta integraatiosta tuotantoversioihin: Esko, Effica, Uranus, Pegasos, Mediatri, Miranda, NeagenPACS.

 

Olemme myös erittäin pitkälti valmistautuneet Apotti-integraatioihin, esimerkiksi U of M Fairview on eräs Epicin asiakkaista, joten ymmärrystä on jo senkin takia.

Miten varmistatte että käytettävyys säilyy vähintään samalla tasolla päivityksistä huolimatta? 

 

Onesysissä olemme lähteneet liikkeelle siitä ajatuksesta, että käyttökokemus määrittelee ne teknologiat ja tietomallit joita sovellamme, eikä toisinpäin.

 

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi, että olemme hajauttaneet sovelluksemme toiminnallisuudet useampaan erikoistuneeseen osaan siten, että muutokset yhdessä osassa (esimerkiksi integraatioasetukset, alla) eivät aiheuta muutoksia toisessa (ON-käyttökokemus).

 

Esimerkiksi PTJ:n päivityksen yhteydessä tehtävät muutokset potilasasiakirjojen rakenteeseen, mitkä edellyttäisivät päivityksiä ON:n integraatioon, eivät muuta ON:n käyttökokemusta.

 

Voitte vaihtaa vaikka koko PTJ:n ja siirtää kaikki ON-tiedot uuteen tietokantaan: Me vain muutamme allaolevat oletusasetukset vastaamaan uutta ympäristöä.

Voiko Onesys Navigatoria käyttää potilastietojärjestelmänä? 

 

Ei, kyseessä on PTJ-integroitu työtila tai PTJ:n graafinen käyttöliittymä, ei potilastietojärjestelmä.

Alueellamme on monta eri PTJ:ää joista osa on vanhentunutta. Olemme aikeissa uudistaa järjestelmiämme seuraavan 3 vuoden sisällä. Kannattaako meidän investoida Onesys Navigatoriin juuri nyt? 

 

Lähtökohtaisesti siirtyminen useamman PTJ:n kokonaisuudesta yhteen tai parin järjestelmän kokonaisuuteen on ON:lle vahvuus - kun lääkärit ja hoitajat nyt tottuvat ON-käyttöliittymään vanhassa järjestelmässä, tämä tuttu käyttökokemus on osa myös seuraavaa.

 

On myös yleistä, että vanhojen järjestelmien tietoja pidetään edelleen erilaisissa tietokannoissa vaikka järjestelmistä siirrytäänkin uusiin, ja nämä tiedot siirretään vasta loppuvaiheessa, jolloin lääkärit ja hoitajat joutuvat koostamaan tietoja useammasta järjestelmästä - Onesys Navigator auttaa tässäkin.

Jos ostamme nyt sovittuun hintaan ja päädymme päivittämään PTJ:iämme, eikö se olisi kalliimpaa kuin hankkia ON myöhemmin? 

 

Ei. Myymme ON-lisenssejä käyttäjä- tai yksikkökohtaisesti. Haluamme olla "neutraali" osapuoli sen suhteen, että mitä päätöksiä palveluntuottajat tekevät muiden järjestelmien osalta. ON-työtila on "vain paikka koostaa tietoja" käyttäjäystävälliseen muotoon, ja tämä on se hyöty jota myymme.

Miten paljon ON maksaa? 

Tapauskohtaista vaihtelua ja neuvotteluvaraa on paljon.
Vaihtoehtoja ovat mm seuraavat:

SaaS-malli: Karkeasti 150€/käyttäjä/vuosi ensimmäisen vuoden osalta, ja 120€/käyttäjä/vuosi sitä seuraavien vuosien osalta. Voimme myös tarjota lisenssejä yksikkökohtaisesti[1]. Maksut tehdään aina edeltävänä vuonna, eli vuoden 2024 ON-hankinta maksetaan 2023. Tämän lisäksi perimme korvauksen sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä, yleensä 20,000€.

 

ON SDK Whitelabel-malli [2]: 350,000€, perimme 6% transaktiokustannuksen kun SDK:n perusteella luotua tuotetta myydään eteenpäin.

 

Tilaa-tai-osta: Tarjoamme myös mahdollisuutta aloittaa SaaS-mallilla, jonka aikana perityt kustannukset voidaan vyöryttää Whitelabel-malliin [3].

Osta-omistukseen (ei-SaaS): 180€/käyttäjä kertamaksulisensseinä, perimme 1€/luotu työpöytä, tai 6% per laskutettu potilas-asiakas jonka hoidossa ON-työtilaa on käytetty. Tämän lisäksi perimme korvauksen sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä, yleensä 20,000€.

Olemme valmiita yhteistyöhön niin julkisen, yksityisen, kuin hyvinvointialueiden in-house yritysten suuntaan.

Ylläolevat kustannusarviot ovat arvioita ja on tarkoitettu antamaan viitekehystä.

Olen tietohallinnosta, ON:n kaltaiseen lähestymistapaan en ole ennen törmännyt.. Saisinko rautalankaa? 

 

ON PTJ:n osana, käyttäjän työprosessi (workflow):

PTJ -> Kirjaukset -> Tietokanta -> ON -> Oleelliset poiminnot -> Tietokanta

Kuvantaminen -> RIS -> Tietokanta -> ON -> Oleelliset poiminnot -> Tietokanta

 

Poiminnon tekee lääkäri avaamalla PTJ:n ja klikkaamalla ikonia joka avaa ON:n. ON:n avulla voidaan tarkastella sairauskertomusta sekä mm kuvia tai muuta mediaa, ja poimia erillisistä järjestelmistä oleellinen. Nämä poiminnot tallennetaan ON tiedostoksi, joka tallennetaan puolestaan tietokantaan sairaalan serverille. ON-tiedostojen koko on erittäin pieni, ja liikkuu 200 kilotavun ja 20 megatavun välillä, missä 20 megatavun potilaasta on kirjattu on paljon tietoa.

 

Perustelu, miksi ON-dokumentit ovat niin pieniä, on erittäin helppo ja suoraviivainen avata, mutta teemme sen mieluiten salassapitosopimuksen mukaisesti. Sama syy nimittäin selittää, miksi integraatiotyö on meille niin helppoa.

ON ratkaisuna on kiinnostava, mutta jos sitä ei käyttöönoteta kaikkialla, eikö se rajaa hyötyä niihin yksiköihin joissa se on käytössä?

 

Lähtökohtaisesti ratkaisemme tällaisen tilanteen tiedonliikkuvuuspulmaa soveltamalla Kanta-omatietovarantoa, eli ON-dokumentit kirjattaisiin FHIR-muotoon. Tämän lisäksi voimme tarjota omaa tietoväylää jota kutsumme "Esitietorekisteriksi" (ESREK), jolloin ON-dokumentteja voisi tarkastella ilman ON-sovellusta. Kolmas kehitetty vaihtoehto on niin sanottu "Terveyskortti" (Onesys Medical Card, OMC), eli sirullinen älykortti, jolle kirjataan tekstisisältö ja jonka avulla välitetään myös poimitut kuvat.

Pikkupräntti 

 

[1] *Ensimmäiselle vuodelle jyvitetään integraatiotyö. Käyttäjällä viitataan sairaanhoitajaan tai lääkäriin, yksiköllä viitataan esimerkiksi klinikkaan, terveyskeskukseen, tai muuhun vastaavaan palveluyksikköön.

 

[2] ON tarjotaan "PTJ-Navigaattorina" palveluntuottajan in-house yrityksen toimesta, tai ON-lähdekoodin avulla luodaan kyvykkyyksiä tai sovelluksia palveluntuottajan ympäristöön. Lue lisää navigaatiosta täällä.

 

[3] Esimerkiksi jos palveluntuottaja ostaa ON-lisenssejä 96,000€ vuosikustannuksella 5 vuodelle (762 käyttäjää), mutta haluaakin 3 vuoden kohdalla että paikallinen in-house yritys tuottaisi vastaavan Navigaattorin, vähennämme vuosikustannukset hinnasta.

Teknologisia kyvykkyyksiä avaamme salassapitosopimusten sisäisesti. Onesys Navigatorin toiminnallisuudet ovat patentoituja tai suojattu vireillä olevilla patenteilla.

bottom of page